Pelastusarmeijaan liittyvät muistikuvani ovat hiukan kriittisiä, mutta se ei tarkoita, ettenkö samalla hiukan rakastaisi tuota organisaatiota. Tämä nyt selitykseksi, mikäli joku vielä miettii miksi minä vainoan Pelastusarmeijaa ja toivon sille pahaa, tai muuta sellaista, kuten eräässä palautteessa huomautettiin. En tosiaan vihaa melkein mitään kristillistä tai muutakaan seurakuntaa, mutta kaikessa inhimillisessä toiminnassa on varjopuolensa. Myös politiikassa ja urheiluseuroissa, mutta niihin minulla ei ole ollut lapsuudesta lähtien samanlaista läheistä kontaktia, joten en ainakaan tässä vaiheessa tunnes suurta tarvetta piirrellä niistä. Olen päinvastoin kiitollinen siitä, että olen saanut elää voimakkaiden uskonnollisten aatteiden vaikutuspiirissä, mutta ihan suoraan en ole saattanut niiden arvomaailmoja omaksua, vaan olen joutunut jonkin verran työstämään asioita. Tämä työstäminen alkoi minulla ehkä poikkeuksellisen varhain, siis jo ennen kouluikää. Tai no, en tiedä oliko se poikkeuksellisen varhain.
Blogini on saanut uuden lukijan, tervetuloa Daisy! Aikaisemmin liittyneet Eikku, Salme, anni.m,, Ville, Aamu Uninen, SusuPetal, IDA, Kuutar, Marja Leena, Millan, Paula, Merja, Villiviini, Anna Elegia, Kirsi ja Sirkka, tervetuloa teillekin näin vähän jälkijunassa!
ps 1: Tervetuloa lukijaksi ill, jonka muistan jo kaukaa keskustelufoorumiajoilta.
