Ja noin se jatkuu isonakin. Lähde itse tai tule jätetyksi...(Mutta Facebookissa taas kohdataan ;) Huomaatkos, miten Blogger on keksinyt uuden tempun? Sarjakuvan selaamiselle se onkin eduksi. Ei tarvi klikata jokaista erikseen isoksi.
Niin, ja olen miettinyt että olenko itse joskus lähtenyt ja jättänyt jonkun joka on jäänyt kaipailemaan, vaikka en muista sellaisia. Tuohon bloggerin temppuun en ole vielä perehtynyt, mutta jossain välissä selasin blogia uudessa näkymässä, ja ällistyin että kuvia on tosiaan kertynyt jo niiiiin paljon:-)
Minäkin jäin kaipaamaan monia, vaikka uusia kavereita tuli tilalle. Sitä en olisi uskonut, että jotkut läheisetkin kaverit katoaisivat aikuisina kokonaan. Olen joskus miettinyt, että tuliko nuoruudessa läheisesti yhdistävästä seurakuntameiningistä myöhemmin erottava tekijä.
Olen onnellinen, kun olemme taas tavanneet kolmenkymmenen vuoden jälkeen. Kiitos tästä sarjakuvablogista ja hyvää syksyn jatkoa! t. Eija
Hei Eija! Kiinnostava ajatus, että se mikä nuorena yhdisti, saattoi myöhemmin erottaa. En olisi ehkä tullut itse ajatelleeksi tuota, mutta ilman muuta se meni myös noin päin. Mukava että piipahdit, ja ehkäpä taas jossain kohtaamme. Kaikkea hyvää sinulle:-)
Voisi olla kiinnostavaa saada kuulla, mitä seurakuntanuoriaikaisista tutuista ja kavereista on tullut ja mitä he nyt asioista ajattelevat. Harvoja on tullut tavattua, kun olen itse muuttanut muualle. Kai nekin kaikki ovat nyt siellä facebookissa...
Mutta minä lähden sinun kanssasi jo heti aamulla varhain ajamaan pyörällä kohti Luolavuorta, huvittuneena Salme
VastaaPoistaKiva ettei tarvii yksin mennä. Viimeksi olikin ankeeta kun et ollut siellä.
VastaaPoistaJa noin se jatkuu isonakin. Lähde itse tai tule jätetyksi...(Mutta Facebookissa taas kohdataan ;)
VastaaPoistaHuomaatkos, miten Blogger on keksinyt uuden tempun? Sarjakuvan selaamiselle se onkin eduksi. Ei tarvi klikata jokaista erikseen isoksi.
Niin, ja olen miettinyt että olenko itse joskus lähtenyt ja jättänyt jonkun joka on jäänyt kaipailemaan, vaikka en muista sellaisia. Tuohon bloggerin temppuun en ole vielä perehtynyt, mutta jossain välissä selasin blogia uudessa näkymässä, ja ällistyin että kuvia on tosiaan kertynyt jo niiiiin paljon:-)
VastaaPoistaHyvä. Minua hymyilytti, vaikken kuulunutkaan noihin nuorteniltaporukoihin.
VastaaPoistaMinäkin jäin kaipaamaan monia, vaikka uusia kavereita tuli tilalle. Sitä en olisi uskonut, että jotkut läheisetkin kaverit katoaisivat aikuisina kokonaan. Olen joskus miettinyt, että tuliko nuoruudessa läheisesti yhdistävästä seurakuntameiningistä myöhemmin erottava tekijä.
VastaaPoistaOlen onnellinen, kun olemme taas tavanneet kolmenkymmenen vuoden jälkeen. Kiitos tästä sarjakuvablogista ja hyvää syksyn jatkoa! t. Eija
Kiva että hymyilytti, Heidi:-)
VastaaPoistaHei Eija! Kiinnostava ajatus, että se mikä nuorena yhdisti, saattoi myöhemmin erottaa. En olisi ehkä tullut itse ajatelleeksi tuota, mutta ilman muuta se meni myös noin päin. Mukava että piipahdit, ja ehkäpä taas jossain kohtaamme. Kaikkea hyvää sinulle:-)
Voisi olla kiinnostavaa saada kuulla, mitä seurakuntanuoriaikaisista tutuista ja kavereista on tullut ja mitä he nyt asioista ajattelevat. Harvoja on tullut tavattua, kun olen itse muuttanut muualle. Kai nekin kaikki ovat nyt siellä facebookissa...
VastaaPoistaSieltä vaan kaivelemaan Maisakaisa:-) Minä olen viime vuosina tavannut monia, vaikka välillä meni yli 30 vuotta.
VastaaPoista