Jotakuta muutakin on kirja vainonnut. Minua nimittäin vainosi joku Aids-raportti kirjastossa siinä 80-luvun alkupuolella tai puolessavälissä. Sain ihan hirveän hepulin aina kun näin sen. Pelkäsin lapsena aidsia ihan hulluna, tuntui, että sen saaminen on väistämätöntä ja sitten siihen kuolee tuskallisesti...
Minä huomasin lapsena jossain vaiheessa, että minulla on kuoppa, lovi leuassa. Olin kuullut, että olemassa tappava tauti nimeltä syöpä. Luulin, että minulle oli tullut syöpä, se oli alkanut syödä minun leukaani, ja minä halkeaisin kahtia. Sitten huomasin, että Robert Taylorilla oli myös kuoppa leuassa, ja hän vaikutti ihan terveeltä. Jumaloin pitkään Robert Taylorin kuvaa. Vieläkin tuntuu hauskalta, jos hänen kuvansa vilahtaa jossakin.
Jotakuta muutakin on kirja vainonnut. Minua nimittäin vainosi joku Aids-raportti kirjastossa siinä 80-luvun alkupuolella tai puolessavälissä. Sain ihan hirveän hepulin aina kun näin sen. Pelkäsin lapsena aidsia ihan hulluna, tuntui, että sen saaminen on väistämätöntä ja sitten siihen kuolee tuskallisesti...
VastaaPoistaVoi kamala, osaan kuvitella. Minä pelkäsin lapsena sokeritautia. Olin ihan varma että sairastun siihen.
VastaaPoistaMinä huomasin lapsena jossain vaiheessa, että minulla on kuoppa, lovi leuassa. Olin kuullut, että olemassa tappava tauti nimeltä syöpä. Luulin, että minulle oli tullut syöpä, se oli alkanut syödä minun leukaani, ja minä halkeaisin kahtia. Sitten huomasin, että Robert Taylorilla oli myös kuoppa leuassa, ja hän vaikutti ihan terveeltä. Jumaloin pitkään Robert Taylorin kuvaa. Vieläkin tuntuu hauskalta, jos hänen kuvansa vilahtaa jossakin.
VastaaPoistaTuntemattomat ovat lapsen ajatusten tiet:-)
VastaaPoista