keskiviikko 20. heinäkuuta 2011

Seuraavassa kerron kuinka suhteeni Pelastusarmeijaan katkesi hetkeksi, osa 2




Loppu. Tai siis niin minä silloin kuvittelin. Vaan kuinka sitten kävikään. Jatkoa seuraa myöhemmässä vaiheessa.

4 kommenttia:

  1. Parsinneula kämmenessä voi kyllä viedä innon ompelemisesta.

    VastaaPoista
  2. :-)

    Eipä kuulunut ompeleminen lempipuuhiini aikaisemminkaan. Mutta en tosiaan koskaan voi katsoa parsinneulaa muistamatta tätä tapausta.

    VastaaPoista
  3. Hirveä kivun kokemus ja vielä ikävä assosiaatio. Eikö se tuntunut hyökkäykseltä? Sinä haavoituit. Sukupuolten sota oli alkanut.:)

    VastaaPoista
  4. En kyllä ajatellut sukupuolten sotana sitä. Olin vain joutunut rooliin, jota en halunnut, ja pelästyin vihaista ukkoa.

    VastaaPoista